Torstai 18.4

Aamulla herääminen tuotti jo vähän tuskaa ja tuntui, ettei ole pitkään aikaan ollut näin väsynyt. Paikan päällä väsymys kuitenkin taas unohtui. Aluksi vaihdoimme taas kameroita ja menin kuvaamaan yksinlaulufinaaliin laajempaa kuvaa lavan edestä. Toiminnallisesti se oli tylsin paikka kuvata, koska siinä kuvattiin lähes samaa kuvaa koko ajan. Toki tärkeä kamera siinä mielessä, että jos ei muiden kameroiden kuvaa voi jostain syystä käyttää, niin tätä voi. Päättäjäisissä tein nettitelevisioon tekstejä ja valvoin, että se toimii ongelmitta. Ihan kiva päästä oppimaan ja kokeilemaan sitäkin, mutta olihan se tylsää kamerassa oloon verrattuna. Samalla pääsin näkemään, millaista työskentely autossa on. Huomasin ainakin sen, miten tärkeää kameramiesten on olla hiljaa tai puhua vain välttämättömät asiat kuvausten aikana, jotta ohjaaja saa työrauhan.
Lopuksi kasasimme kamerat ja muut varusteet takaisin autoon.Viikko oli kokonaisuudessaan erittäin mielenkiintoinen, antoisa ja opettavainen. Olen tyytyväinen siihen, että menin juuri monikameratuotantoon, vaikka kaikki muutkin tehtävät olisivat olleet kiinnostavia. Uskon kuitenkin, että tässä hommassa opin eniten ja sain mahdollisesti ainutlaatuisenkin kokemuksen. Viikko oli melko rankka, mutta siinä oppi myös vähän siitä, mitä tämä työ varmasti usein todellisuudessa on. Viikko myös vahvisti sitä, että haluan tulevaisuudessa työskennellä jonkinlaisen kuvauksen ja mahdollisesti editoinnin parissa.